Läpäisyn parantaminen, Tervetuloa ohjaussivuilleni sekä koulut että opiskelijat!

 

Kuvahaun tulos haulle Pirkko Nurmi     

POHDITAANPA TULOKSEKKAAN OPPIMISEN

EHTOJA JA OPETTAJAN ROOLIA SIINÄ

Ilman opettajan läsnäoloa ja apua tarvittaessa sekä hyvää  oppimisen seurantaa ei oppimisen vaikeuksiin puutu kukaan. Jos tunnit pidetään omatoimisina ja lähiopetusta on harvoin, opiskelija jää yksin. Hänellä voi olla monenlaisia oppimisen esteitä, jotka eivät tule esiin. Tuloksia ei synny. Motivaatio laskee. Oppilastoveritkin jäävät vieraiksi. Tämä herättää helposti katkeruutta nuoressa, joka on odottanut muuta. Hänestä saattaa tuntua, etteivät koulu ja opettajat halua tutustua häneen tai kuulla oppimis- ym. vaikeuksista.

Pirkko.JPGOpettajan pitää kohdatakseen opiskelija oppimisen kannalta tuloksekkaasti tietää  tarpeeksi hänen oppimis- ja muista taustoistaan. Pitää keskustella niistä opiskelijoiden kanssa, mutta vaikeimmista tapauksista hänen pitäisi kuulla etukäteen ryhmänohjaajalta. Miten?

Ryhmänohjaajan on tarpeellista haastatella tulokkaat nopeasti opiskelun alussa ja saada myöhemminkin oppimisen tukeen tarvittavat taustatiedot säännöllisesti oppilashuollolta, jonka jälkeen kaikki ryhmän opettajat saavat hänen kauttaan tietää etukäteen oppilaiden tuen tarpeesta. Kukin opettaja järjestää tarvittavan oppimisen tuen sen jälkeen omassa ainekokonaisuudessaan.

Helpointa kuitenkin on, jos oppilas uskaltaa  erilaisissa oppimistilanteissa kertoa itse opettajalle, kun ei ymmärrä kyseistä asiaa ja opettaja heti tukee oppimista. Hyvä opiskeluilmapiiri ja luottavainen vuorovaikutus on  riittävä ja nopein oppimisen tuki. Se edellyttää erilaisia oppimistilanteita, joissa opettaja esimerkiksi kiertää oppilaiden työtä ja oppimista ohjaamassa.

Aikaisemmassa koulutuksessa nimetyt erityisopiskelijat pitäisi kohdata ennen koulun alkua.  Aikaisemmista kouluista tai hoitoyksiköistä tai kotoa voi saada lisätietoa.

Heidät tulisi haastatella ja tehdä heille alustava opiskelusuunnitelma jo viimeistään elokuussa ennen koulun alkua, etteivät he joudu odottamaan vuoroaan ryhmänohjaajan haastatteluun

Suunnitelman opiskelijan kanssa tekevät yhteistyössä erityisopettaja ja opinto-ohjaaja konsultoiden kuraattoria sekä terveydenhoitajaa ja tarvittaessa vaikka poliisia (jos asia heitä koskee).

Asianomaisten opettajien kanssakin pitää keskustella tästä opiskelijan alustavasta opiskelusuunnitelmasta, koska erityinen opetus vaatii opettajaltakin kiinnostusta ja herättää usein halun oppia lisää.

Erityisopettaja ohjaa tarvittaessa myös tätä kollegaansa ja hankkii hänen kanssaan esim tarvittavaa lisämateriaalia opetukseen ja oppimiseen. Toivottavasti hän yhä useammin voi mennä oppimistilanteisiinkin mukaan tukemaan oppimista.

Joskus opiskelija ei ole erilaisista syistä  lainkaan opiskelukelpoinen, jolloin oppilashuoltoryhmä tai sen valtuuttama ja evästämä jäsen voi neuvotella  opiskelijan (alaikäisen opiskelijan huoltaja mukana) ja mahdollisen hoitavan tahon kanssa ja tehdä suunnitelman siitä, koska ja miten olisi paras koettaa aloittaa/jatkaa opiskelua. 

Ensimmäinen opiskelujakso on ratkaiseva opintojen onnistuneessa käynnistymisessä. Se ei saa mennä "katselemiseen". Opiskelija on asiakas - koulun tulokseen - opintojen läpäisyyn -oleellisesti vaikuttava tekijä.

Lukuvuoden jatkuessa ajantasainen ja tuloksekas  oppimista ja koulunkäyntiä tukeva yhteistyö ryhmänohjaajan, oppilashuollon, erityisopetuksen ja koulun ulkopuolisten oppimiseen ja sen tuloksiin liittyvien sidosryhmien kanssa osoittautui väitöstutkimuksissani läpäisyn parantamisessa hyvin tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, mutta se ei näytä uusissa tutkimuksissa aukeavan lisää.

Tällainen luonnollinen digi- tai palaveri- yhteistyö isoissakin kouluissa pitäisi olla helpompaa kuin koskaan ennen. Kohtaaminen jokaisen kanssa erikseen kasvokkain tai  puhelimessa  on hyvä, mutta ajankäytön suhteen hidas ja vaikea tapa auttaa moniongelmaisia nuoria.

Kunnan tasolla on meneillään kulttuurin muutos, joka helpottanee yhteydenpitoa isoissakin kunnissa, kun digitalisaatio edistyy ja kunnan eri sektoreiden tietojärjestelmät saadaan koordinoitua oppilashuoltoa ja nuoria tukeviksi.

Toistaiseksi oppilashuolto pitää kunnissa  ajantasaisia yhteyksiä eri instituutioiden  (sos. ja terv.huolto, kunnan ja srk:n nuorisotoimi, poliisi ym.) välillä siten kuin se omassa kunnassa on mahdollista. Olisi hyvä tavata porukallakin (= nähdä ja tutustua) edes kerran vuodessa ja keskustella toimintalinjoista. Tuttujen kanssa on helpompi toimia tuloksekkaasti vaikeissa kysymyksissä.

Sektoreiden välistä yhteistyötä korostaa myös Turun yliopiston professori Niina Junttila tutkittuaan kauan nuorten yksinäisyyden huomaamista ja ennaltaehkäisyä.

Työnjako ja yhteistyö oppilaitoksessa korostuvat. Kaikkien ei tarvitse selvittää kaikkea, kunhan saatu uusi opiskelijan tilanteeseen liittyvä tieto aina siirtyy sitä arkityössään tarvitseville mahdollisimman nopeasti - "keinolla millä hyvänsä". Kaikki opiskelijat eivät tule luottavaisesti ongelmistaan kertomaan, heidät pitää napata kiinni!

Väitöstutkimukseni tulosten ja kokemukseni perusteella pohdin mielelläni kanssanne, miten oppilashuoltotyö ja vastuu juuri teidän oppilaitoksessanne voidaan jakaa joustavasti ja miten vähillä resursseillakin saadaan yhdessä luotua hyvä  ja turvallinen opiskeluilmapiiri, jolloin saadaan myös tuloksia ja voidaan hyvin.

(Katso myös Jahnukainen, M. & Helander, J. (2019). Toisen asteen koulutuksen läpäisy nousuun – pakolla vai tuella? HAMK Unlimited Professional 21.5.2019. Haettu osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/toisen-asteen-koulutus-nousuun.)

VASTAUS: Toinen toistaan tukien.

Aloitin kouluttajana virkani ohella jo lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni keväällä 2009 olen toiminut freelancerina. katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Ottakaa yhteyttä, niin rakennetaan juuri teidän henkilöstöllenne joustava, toimiva ja tuloksekas toimintamalli, jolla koulu pysyy menestyksekkäästi tulevaisuuden yhteiskunnan tuloksentekijänä.

Kuvahaun tulos haulle Pirkko Nurmi Pohditaan yhdessä!  

Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:

Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) 

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).



 

KOULUTUKSEN LÄPÄISYN PARANTAMINEN, PÄÄTTÖTÖIDEN ,GRADUJEN, LISUREIDEN JA VÄITÖSKIRJOJEN TIETEELLISTÄ, TEKNISTÄ JA HENKISTÄ TYÖNOHJAUSTA