Nuoria ei pelasteta oppivelvollisuuden pidentämisellä, vaan kunnollisella opetuksella ja tuella erilaisissa opiskelu- ym. vaikeuksissa!

OPETTEJA ON TÄRKEINTÄ KOULUTUKSESSA

UUSI HALLITUS ON OIKEILLA KOULUTUSLINJOILLA, KUN KOULUTUKSEEN  TULEE LISÄÄ OPETTAJIA.

Pirkonpaa19.jpg

Koulutus on tulosvastuullista: Vain puolet rahoituksesta tulee pelkän oppilasmäärän perusteella, kuten ennen. Loput rahat tulevat vasta koulutustuloksen (opiskelijan valmistumisen ja työllistymisen) perusteella. 

Koulutusaikaisen rahoituksen supistumisesta johtuvaa lähiopetustuntien vähentämistä on seurannut tunnollisten opiskelijoiden ja lukemattomien huoltajien valitus mediassa: opetusta ei nyt saada tarpeeksi; tahdotaan täydet työpäivät ja opettajat ohjaamaan etäoppimistakin.

Ilman opettajan läsnäolevaa seurantaa ei oppimisvaikeuksiin puutu kukaan. Jos tunnit pidetään omatoimisina ja lähiopetusta on harvoin, opiskelija jää yksin. Hänellä voi olla monenlaisia ongelmia, jotka eivät tule esiin, koska nähdään niin harvoin. Oppilastoveritkin jäävät vieraiksi. Tämä herättää helposti katkeruutta nuoressa, joka on odottanut muuta.

Opettajan tulisi tutustua opiskelijoihin alussa niin hyvin, että hän osaa käynnistää omassa opintokokonaisuudessaan tarpeellisen oppimisen ja opiskelun monialaisen tuen. Varsinkin toisella asteella oppimisen haasteet ovat jo ennestään kovat - opintojen alussa ja tarpeen tullen pitää reagoida nopeasti ja tehokkaasti:

Pirkko.JPGOpiskeluilmapiiri ja opiskelun tunnelma on saatava sellaiseksi, että oppilas kokee turvallisuutta ryhmässä. Silloin perusopetuksen aikana jääneet tietoaukot voidaan paikata paneutuvalla opetuksella ja jopa täsmätukiopetuksella, jotta nuoret valmistuvat ja pääsevät koulusta töihin tai jatko-opintoihin, eivätkä jää työelämän ulkopuolelle. Tämä ei onnistu, jos opiskelija kokee, ettei häntä nähdä tai hänestä välitetä.

Selvitin samanlaisten supistusten jälkivaikutuksia lisensiaatintutkimuksella vuosina 1999-2002. Ilmeni, etteivät opettajat koe yksin hallitsevansa opiskelijoiden tukemista monissa erilaisissa oppimis- ja itsenäistymisvaikeuksissa.

Jatkoin väitöstutkimuksella kehittäen erityisesti toisen asteen vuorovaikutteista opettamista ja oppimista tukevaa yhteistyöohjaustaDialogisuudella ja eri ammattiryhmien yhteistyöllä saatiin tuloksia. Opiskelijat kävivät tunneilla ja valmistuivat.

Väitökseni jälkeen 2009 alkaen olen toiminut vapaana kouluttajana (katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Uusia tutkimuksia opiskelijan kohtaamisesta ja ohjauksesta on tullut sen jälkeenkin, mutta opettajan työtä tukeva jatkuva, ajantasainen ja tuloksekas  yhteistyö ryhmänohjaajan, oppilashuollon ja erityisopetuksen kanssa ei näytä tutkimuksissa aukeavan lisää. Kuitenkin tällainen saumaton, luonnollinen yhteistyö on täysin mahdollista toisella asteella.

Samanlaista sektoreiden välistä yhteistyötä korostaa myös professori Niina Junttila tutkittuaan kauan nuorten yksinäisyyden huomaamista ja ennaltaehkäisyä. 

Väitöstutkimukseni tulosten ja kokemukseni perusteella tulen mielelläni kertomaan teille, miten työ ja vastuu voidaan jakaa joustavasti ja miten vähillä resursseillakin saadaan joustavasti yhdessä luotua hyvä  ja turvallinen opiskeluilmapiiri, jolloin tehdään myös hyviä tuloksia.

Kouluttajana aloitin virkani ohella jo lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni keväällä 2009 olen toiminut freelancerina. Vuosien varrella olen sen ohessa käynyt sijaisena peruskoulussa pysyäkseni kartalla peruskoulutuksen tilanteesta, koska se vaikuttaa ankarasti myös muun koulutuksen sujumiseen.

Ottakaa kouluista yhteyttä, rakennetaan juuri teidän henkilöstöllenne joustava, toimiva ja tuloksekas dialoginen yhteistoimintamalli!

Opiskelija, ota yhteyttä, varsinkin, jos sinulla on vaikeuksia opinnäytetyössäsi  tai gradussasi!

Älä jää yksin! Pirkonpaa19.jpg

Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:

Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) 

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).



 

- KONSULTTIAPUA JA LUENTOJA KOULUILLE - PÄÄTTÖTÖIDEN ,GRADUJEN, LISUREIDEN JA VÄITÖSKIRJOJEN TEKNISTÄ JA HENKISTÄ TYÖNOHJAUSTA