KOULUTUKSEN LÄPÄISYN PARANTAMINEN JA NOPEUTTAMINEN.

RAKENTAVA KESKUSTELUDIALOGI OPISKELIJAN KANSSA ON VÄLITTÄMISTÄ, JOKA LISÄÄ LUOTTAMUSTA OPETTAJAAN JA KOULUUN. 

Oppimis- ja arviointidialogit ovat opettajan ydinosaamista!

Oppimisdialogi keskustellen oppitunnilla vaatii harjoittelua. Siihen ei moni uskaltaudu. Opettele!

Tri Marikki Arnkilin väitöskirja dialogisesta opetuksesta luokassa, jossa toteutetaan inkluusiota, voi olla hyödyksi: "Mehän opimme enemmän kuin lapset." 

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1024-0

Dialogiseen opettamiseen johti myös itse opettelemani käytännön tie ja sen harjoittelu: oli tärkeää ottaa ystävällistä ja rohkaisevaa katsekontaktia mahdollisimman monen kanssa ja tehtäviä tehdessä kierrellä luontevasti juttelemassa ja ohjaamassa, kun työ ei näyttänyt sujuvan. Opiskelijat tiesivät silloin minun välittävän heistä ja heidän oppimisestaan. He uskalsivat kysellä ja vähitellen osallistua yhteiseenkin keskusteluun. Häiriköinti loppui osallisuuden myötä.

Dialogisuus on henkilökohtaistamista oppimisessa - oleellista on kuuntelu, ei puhe. Otetaan esimerkiksi tämä Korona-ajan tukiopetus:


Ei hyödytä toistaa samoja asioita samalla tavalla kaikille, vaikka kertaus onkin opintojen äiti. (Se on sitä, jos on ymmärtänyt asian ensimmäisellä kerralla.)

Kysy "mikä on sinulle vaikeaa", "miten opiskelet" - ja paneutukaa yksilöllisiin oppimisongelmiin! Se vaatii uudenlaista lähestymistä ja ongelmanratkaisua. Aikaa kuitenkin säästyy tulevaisuudessa, kun apu täsmentyy ja kun opiskelijat rohkaistuvat pyytämään apua myös oppitunneilla.

Muuten: nuoret älyävät usein vaikean asian sen jo ymmärtäneelta vertaiseltaan paremmin kuin opettajan puheesta! Vertaisoppimistakin kannattaa kokeilla!

ARVIOINTIDIALOGIIN  opiskelijan kanssa kannattaa nyt myös heittäytyä!

Ammatillisella puolella ovat juuri menossa Opetushallituksen webinaarit yhtenäisen arviointikriteeristön käyttöön otosta. Uudistus vaikuttaa myös ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden kuvaamistapaan.

Onneksi arvosanoille sovitaan yhteiset kriteerit, mikä helpottaa mm. opiskelijoiden oman tavoitearvosanan asettamista, sikäli kun kriteerit kerrotaan kattavasti opiskelijoille jokaisen kurssin alussa!!! 

Arviointikeskustelua luonnollisesti käydään pitkin vuotta joka jakson alussa ja lopussa. Myös työssäoppimisjaksoilla, joilla on sovitut oppimiskriteerit.

Kerron, miten tein vuoden ajan väitöstutkimukseni  arvioinnin itsearviointikokeilussa toisen asteen ykkös- ja kakkosluokilla. Hommaan käytettiin jakson alussa ensimmäinen tunti. 

Opiskelija asetti jakson alussa oman tavoitteensa, kun olin selvittänyt jakson oppisisällöt ja arvioinnin kriteerit. Opiskelija kertoi tavoitearvosanansa julkisesti. Kirjasin koko luokan tavoitteet samankokoisina numeroina tauluille  Näimme numerorivin  kaikki ja saatoimme keskustella tavoitteista.

(Minä kirjasin numerot pitkiksi jonoiksi, josta ei enää hetken päästä kukaan osannut sanoa, mikä oli kenenkin tavoite. Vain yleiskuva jäi esiin.)

Oli tosi mielenkiintoista opettajanakin nähdä ennakkoasenteet omaan oppisisältöön nähden. Jos tavoitteet olivat mielestäni yleisesti liian matalalla - mikä saattoi olla varautumista - keskustelimme vielä kurssin tavoitteista ja sen tärkeimmistä sisällöistä. Moni muutti rohkeasti tavoitettaan korkeammalle.

Kannustamista tarvitsivat erityisesti he, jotka tavoittelivat vain alinta arvosanaa, koska eivät usko itseensä tai ymmärrä tavoitteiden sisältöä. Sen vuoksi joka jakson oppimistavoitteet ja arviointikriteerit pitää selkeästi avata selkokielelle jakson alussa. Arvioinnin mystiikka poistuu opettajaltakin, jonka on hyvä myös muistaa, etteivät kaikki tavoittelekaan kiitettävää, vaan jollekin kolmonen on elämän paras siihen asti. Häntä pitää auttaa siihen!

Oma kokemukseni oli, että aika harva arvioi osaamisensa näyttöineen jakson lopussa yläkanttiin silloin, kun kriteerit ovat selkeät. (Tunnilla aktiivinen toki voi niin tehdäkin.)

Ei ollut suuri vaiva verrata omaa arviointia opiskelijan arvioihin ja tarpeen vaatiessa keskustella niistä. Olen kokeillut muutaman vuoden. Opiskelijoiden arvioinnit eivät poikenneet omistani paljoa, kun he tiesivät kriteerit.

EIKÄ TULLUT JÄLKIPUHEITA!

TÄMÄ ON SUURI MAHDOLLISUUS TAVOITTEELLISELLE  OPPIMISELLE, OPETTAMISELLE JA REILULLE ARVIOINNILLE!

Lisätutkimukset tästä kriteeriperusteisesta arvioinnista, opettajien tuentarpeesta ja sen laadusta ohjauksessa sekä ohjauksen yhteistyöstä ovat tarpeen!

Koulukohtaisen kartoituksen opettajien tuentarpeesta voi tehdä oppilaitos itse rehtorin aloitteesta. Autan mielelläni.

Aloitin juuri näiden tutkimuksiini kuuluneiden asioiden kouluttajana virkani ohella jo kasvatustieteen lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni sosiaalipolitiikassa keväällä 2009 olen toiminut freelancerina, nyt näillä kotisivuilla. katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Ottakaa digiyhteyttä, niin minä soitan teille ja pohditaan maksuttomasti, miten  juuri teidän henkilöstöllenne saataisiin erilaista sisäistä ja ulkoista yhteistyötä tekemällä joustava, toimiva ja tuloksekas toimintamalli, jonka avulla koulu pysyy menestyksekkäästi tulevaisuuden yhteiskunnan tuloksentekijänä.

Opiskelija, ota yhteyttä, jos sinulla on vaikka opinnäytteen kanssa ongelmia. Soitan sinulle, kun annat numerosi yhteydenottolomakkeella.

  Kuvahaun tulos haulle Pirkko NurmiPohditaan - aluksi maksuttomasti!  

Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) Kuopion yliopisto.

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).

Nurmi, P. (1991) Terveyskasvatusintervention vaikutus pohjois-karjalaisten ammattikoululaisten tupakointiin, päihteidenkäyttötottumuksiin ja niihin liittyviin asenteisiin.  Opinnäytetutkielma. Terveydenhuollon koulutusohjelma, kansanterveyden suuntautumisvaihtoehto, yleislääketieteen ja kansanterveystieteen laitos. Kuopion yliopisto, (gradu, kirjastoissa).


Facebook

LinkedIn

Twitter



 
TODISTUS KUNTOON, PÄÄTTÖTYÖ VALMIIKSI!