Tervetuloa ohjaussivuilleni sekä koulut että opiskelijat!

 

Kuvahaun tulos haulle Pirkko Nurmi     

POHDITAAN OPPIMISEN EHTOJA JA OPETUSTA

ITSENÄISESSÄKIN OPPIMISESSA JA TÖIDEN JA  TUTKINNON VALMISTUMISESSA TARVITAAN EDELLEEN OPETTAJAN OHJAAVAA LÄSNÄOLOA JA TULOSTEN SEURANTAA.  

Ilman opettajan jonkinlaista läsnäoloa ja/tai apua tarvittaessa ja hyvää  oppimisen seurantaa ei oppimisvaikeuksiin puutu kukaan. Jos tunnit pidetään omatoimisina ja lähiopetusta on harvoin, opiskelija jää yksin. Hänellä voi olla monenlaisia oppimisen esteitä, jotka eivät tule esiin. Motivaatio laskee. Oppilastoveritkin jäävät vieraiksi. Tämä herättää helposti katkeruutta nuoressa, joka on odottanut muuta.

Pirkko.JPGOpettajan pitää kohdatakseen opiskelija oikein tietää tarpeeksi hänen taustoistaan. Niistä hänen pitäisi kuulla ajantasaisesti ryhmänohjaajalta.

Kun ryhmänohjaaja alkuhaastattelee tulokkaat nopeasti opiskelun alussa ja saa tarvittavat taustatiedot oppilashuollolta, kaikki ryhmän opettajat saavat tukea työhönsä.

Erityisopiskelijat tulisi kuitenkin aina "saattaen vaihtaa".  Jos aikaisemmista kouluista tai hoitoyksiköistä ei saada automaattisesti tietoa, heidät voisi yrittää-kuten harkinnanvaraisesti valitutkin-haastatella ja tehdä heille opiskelusuunnitelma jo viimeistään elokuussa ennen koulun alkua, etteivät he joudu odottamaan vuoroaan ryhmänohjaajan haastatatteluun. Tässä voivat tuloksekkaasti toimia yhdessä erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja kuraattori sekä myös terveydenhoitaja tarvittaessa. Asianomaisten opettajien kanssakin pitää keskustella lukusuunnitelmasta, koska erityinen opetus vaatii kiinnostusta ja halua oppia lisää.

Joskus opiskelija ei ole erilaisista syistä  lainkaan opiskelukelpoinen, jolloin oppilashuolto voi neuvotella  opiskelijan ja hoitavan tahon kanssa ja tehdä suunnitelman siitä, koska ja miten olisi paras aloittaa/jatkaa opiskelua. 

Ensimmäinen opiskelujakso on ratkaiseva opintojen onnistuneessa käynnistymisessä. Se ei saa mennä "katselemiseen". Opiskelija on asiakas - koulun tulokseen oleellisesti vaikuttava tekijä.

Lukuvuoden jatkuessa ajantasainen ja tuloksekas  oppimista ja koulunkäyntiä tukeva yhteistyö ryhmänohjaajan, oppilashuollon, erityisopetuksen ja koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa osoittautui tutkimuksissani läpäisyn parantamisessa hyvin tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, mutta se ei näytä uusissa tutkimuksissa aukeavan lisää.

Tällaisen luonnollisen yhteistyön omassa koulussa pitäisi olla digiaikana helpompaa kuin koskaan ennen. Kohtaaminen kasvokkain ja puhelimessa  on hyvä, mutta usein liian hidas ja ajankäytön suhteen ongelmallinen tapa auttaa moniammatillisesti ongelmissa olevia nuoria.

Kunnan tasolla on meneillään hidas kulttuurin muutos, joka helpottanee yhteydenpitoa isoissakin kunnissa, kun digitalisaatio edistyy ja kunnan eri sektoreiden tietojärjestelmät saadaan koordinoitua oppilashuoltoa ja nuoria tukeviksi.

Toistaiseksi oppilashuolto voi kaikissa kunnissa pitää ajantasaisia yhteyksiä eri instituutioiden  (sos. ja terv.huolto, nuorisotoimi, poliisi ym.) välillä siten kuin se omassa kunnassa on mahdollista. Sektoreiden välistä yhteistyötä korostaa myös Turun yliopiston professori Niina Junttila tutkittuaan kauan nuorten yksinäisyyden huomaamista ja ennaltaehkäisyä.

Työnjako ja yhteistyö oppilaitoksessa korostuvat, kaikkien ei tarvitse selvittää kaikkea, kunhan saatu uusi opiskelijan tilanteeseen liittyvä tieto aina siirtyy sitä työssään tarvitseville mahdollisimman nopeasti.  

Väitöstutkimukseni tulosten ja kokemukseni perusteella tulen mielelläni pohtimaan kanssanne, miten työ ja vastuu voidaan jakaa joustavasti ja miten vähillä resursseillakin saadaan yhdessä luotua hyvä  ja turvallinen opiskeluilmapiiri, jolloin saadaan myös hyviä tuloksia.

Aloitin kouluttajana virkani ohella jo lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni keväällä 2009 olen toiminut freelancerina. katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Ottakaa kouluista yhteyttä, rakennetaan juuri teidän henkilöstöllenne joustava, toimiva ja tuloksekas dialoginen yhteistoimintamalli, jolla koulu pysyy menestyksekkäästi tulevaisuuden yhteiskunnan tuloksentekijänä.

Kuvahaun tulos haulle Pirkko Nurmi POHDITAAN YHDESSÄ!

Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:

Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) 

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).



 

PÄÄTTÖTÖIDEN ,GRADUJEN, LISUREIDEN JA VÄITÖSKIRJOJEN TIETEELLISTÄ, TEKNISTÄ JA HENKISTÄ TYÖNOHJAUSTA