>Miten tehdään 100-prosenttinen läpäisy?

OPETTAJAN LÄSNÄOLOA TARVITAAN, mutta hän tarvitsee moniammatillista tukea osatakseen kohdata erilaiset opiskelijat.

Pirkonpaa19.jpg

Ilman opettajan läsnäolevaa seurantaa ei oppimisvaikeuksiin puutu kukaan. Jos tunnit pidetään omatoimisina ja lähiopetusta on harvoin, opiskelija jää yksin. Hänellä voi olla monenlaisia oppimisen esteitä, jotka eivät tule esiin. Oppilastoveritkin jäävät vieraiksi. Tämä herättää helposti katkeruutta nuoressa, joka on odottanut muuta.

Pirkko.JPG

Selvitin laman vaikutuksia koulutukseen lisensiaatintutkimuksella vuosina 1999-2002. Ilmeni, etteivät opettajat koe yksin hallitsevansa opiskelijoiden tukemista monissa erilaisissa oppimis- ja itsenäistymisvaikeuksissa. Jatkoin väitöstutkimuksella kehittäen toimintatutkimuksessa erityisesti toisen asteen vuorovaikutteista opettamista ja oppimista tukevaa yhteistyöohjausta

Riviopettajan pitää kohdatakseen opiskelija oikein tietää tarpeeksi hänen taustoistaan. Niistä hänen pitäisi kuulla ajantasaisesti ryhmänohjaajalta. Kun ryhmänohjaaja alkuhaastattelee tulokkaan nopeasti opiskelun alussa ja saa tarvittavat taustatiedot oppilashuollolta, kaikki ryhmän opettajat saavat tukea työhönsä.

Erityisopiskelijat tulisi kuitenkin aina "saattaen vaihtaa".  Jos aikaisemmista kouluista tai hoitoyksiköistä ei saada automaattisesti tietoa, heidät voisi koettaa tunnistaa sisäänpääsylistaltahaastatella ja tehdä heille opiskelusuunnitelma jo ennen koulun alkua, etteivät he joudu odottamaan vuoroaan ryhmänohjaajan haastatatteluun. Tässä voivat tuloksekkaasti toimia erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Joskus opiskelija ei ole opiskelukelpoinen, jolloin voidaan keskustella, koska ja miten olisi paras jatkaa.

Ensimmäinen opiskelujakso on ratkaiseva opintojen onnistuneessa käynnistymisessä. Se ei saa mennä "katselemiseen". Opiskelija on asiakas - koulun tulokseen oleellisesti vaikuttava tekijä.

Lukuvuoden jatkuessa ajantasainen ja tuloksekas  oppimista ja koulunkäyntiä tukeva yhteistyö ryhmänohjaajan, oppilashuollon, erityisopetuksen ja koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa ei näytä tutkimuksissa aukeavan lisää. Kuitenkin tällaisen luonnollisen verkostokontaktin pitäisi olla nykypäivänä helpompaa kuin koskaan ennen.

Sektoreiden välistä yhteistyötä korostaa myös professori Niina Junttila tutkittuaan kauan nuorten yksinäisyyden huomaamista ja ennaltaehkäisyä. 

Väitöstutkimukseni tulosten ja kokemukseni perusteella tulen mielelläni kertomaan teille, miten työ ja vastuu voidaan jakaa joustavasti ja miten vähillä resursseillakin saadaan yhdessä luotua hyvä  ja turvallinen opiskeluilmapiiri, jolloin saadaan myös hyviä tuloksia.

Aloitin kouluttajana virkani ohella jo lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni keväällä 2009 olen toiminut freelancerina. katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Ottakaa kouluista yhteyttä, rakennetaan juuri teidän henkilöstöllenne joustava, toimiva ja tuloksekas dialoginen yhteistoimintamalli, jolla koulu pysyy menestyksekkäästi terveen ja suomalaisen yhteiskunnan tuloksentekijänä.

Opiskelija, ota yhteyttä, varsinkin, jos sinulla on vaikeuksia opinnäytetyössäsi  tai gradussasi!

Älä jää yksin! Pirkonpaa19.jpg

Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:

Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) 

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).



 

- KONSULTTIAPUA JA LUENTOJA KOULUILLE - PÄÄTTÖTÖIDEN ,GRADUJEN, LISUREIDEN JA VÄITÖSKIRJOJEN TEKNISTÄ JA HENKISTÄ TYÖNOHJAUSTA