Läpäisyn parantaminen, Tervetuloa ohjaussivuilleni sekä koulut että opiskelijat!

 

Kuvahaun tulos haulle Pirkko Nurmi     

POHDITAANPA TULOKSEKKAAN ETÄOPPIMISEN EHTOJA JA OPETTAJAN ROOLIA SIINÄ

Varsinkin näin poikkeustilanteessa opiskelija jää helposti yksin. Hänellä voi olla monenlaisia oppimisen esteitä, jotka eivät tule esiin.

NYT 0N KÄYNYT ILMI, ETTEI KAIKILLA OPISKELIJOILLA OLE KOTONAAN TARPEELLISIA VÄLINEITÄ EIKÄ SUOTUISIA OLOSUHTEITA OPPIMISEEN.

Tuloksia ei synny. Motivaatio laskee. Tämä herättää helposti katkeruutta lapsessa ja nuoressa, joka odottaa muuta. Hänestä saattaa tuntua, etteivät koulu ja opettajat halua tietää  vaikeuksista.

Pirkko.JPGOpettajan pitää kohdatakseen opiskelija oppimisen kannalta tuloksekkaasti saada tietää  tarpeeksi hänen oppimis- ja muista taustoistaan. Pitää keskustella niistä opiskelijoiden kanssa, mutta vaikeimmista tapauksista hänen pitäisi saada kuulla niistä ryhmänohjaajalta. Miten?

Ryhmänohjaaja saa tarvittavat taustatiedot säännöllisesti oppilashuollolta, jonka jälkeen kaikki ryhmän opettajat saavat hänen kauttaan tietää etukäteen oppilaiden tuen tarpeesta. Jos näin ei ole tapahtunut, niin kukin opettaja järjestää tarvittavan oppimisen tuen omassa ainekokonaisuudessaan.

Helpointa kuitenkin on, jos oppilas uskaltaa  erilaisissa oppimistilanteissa kertoa itse opettajalle, kun ei ymmärrä kyseistä asiaa ja opettaja heti tukee oppimista. Tähän opettajan kannattaa pyrkiä!

Hyvä opiskeluilmapiiri ja luottavainen vuorovaikutus on  riittävä ja nopein oppimisen tuki. Netissä voi keskustella KANNUSTAVASTI.

ERITYISOPISKELIJOILLA on OMA opiskelusuunnitelma (HOJKS), josta kannattaa ottaa  selvää ennen opetuksen alkua.

Opettajan on tarpeellista keskustella tästä opiskelijan opiskelusuunnitelmasta, koska erityinen opetus vaatii opettajaltakin kiinnostusta ja herättää usein halun oppia lisää.

Erityisopettaja ohjaa tarvittaessa myös kollegaansa ja hankkii hänen kanssaan esim tarvittavaa lisämateriaalia opetukseen ja oppimiseen. Toivottavasti hän yhä useammin voi mennä oppimistilanteisiinkin digitaalisesti mukaan tukemaan oppimista.

Joskus opiskelija ei ole erilaisista syistä  lainkaan opiskelukelpoinen, jolloin oppilashuoltoryhmä tai sen valtuuttama ja evästämä jäsen voi neuvotella  opiskelijan (alaikäisen opiskelijan huoltaja mukana) ja mahdollisen hoitavan tahon kanssa ja tehdä suunnitelman siitä, koska ja miten olisi paras koettaa aloittaa/jatkaa opiskelua. 

Tällainen digi- tai palaveri- yhteistyö isoissakin kouluissa pitäisi olla helpompaa kuin koskaan ennen. Kohtaaminen jokaisen kanssa erikseen kasvokkain tai  puhelimessa  on hyvä, mutta ajankäytön suhteen hidas ja vaikea tapa auttaa moniongelmaisia nuoria.

Tämä poikkeustilanne kehittää digitaalista yhteydenpitoa. Käytäntö ja erehdykset opettavat ja kunnan eri sektoreiden tietojärjestelmät saadaan koordinoitua oppimista, oppilashuoltoa ja nuoria tukeviksi.

Ajantasainen ja tuloksekas  oppimista ja koulunkäyntiä tukeva yhteistyö ryhmänohjaajan, oppilashuollon, erityisopetuksen ja koulun ulkopuolisten oppimiseen ja sen tuloksiin liittyvien sidosryhmien kanssa osoittautui väitöstutkimuksissani läpäisyn parantamisessa hyvin tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, mutta se ei näytä uusissa tutkimuksissa aukeavan lisää.

Sektoreiden välistä yhteistyötä korostaa myös Turun yliopiston professori Niina Junttila tutkittuaan kauan nuorten yksinäisyyden huomaamista ja ennaltaehkäisyä.

Työnjako ja yhteistyö oppilaitoksessa korostuvat. Kaikkien ei tarvitse selvittää kaikkea, kunhan saatu uusi opiskelijan tilanteeseen liittyvä tieto aina siirtyy sitä arkityössään tarvitseville mahdollisimman nopeasti - "keinolla millä hyvänsä". Kaikki opiskelijat eivät tule luottavaisesti ongelmistaan kertomaan, heidät pitää napata kiinni!

Väitöstutkimukseni tulosten ja kokemukseni perusteella pohdin mielelläni kanssanne (digitaalisesti), miten oppilashuoltotyö ja vastuu juuri teidän oppilaitoksessanne voidaan jakaa joustavasti ja miten vähillä resursseillakin saadaan yhdessä luotua hyvä  ja turvallinen opiskeluilmapiiri, jolloin saadaan myös tuloksia ja voidaan hyvin.

(Katso myös Jahnukainen, M. & Helander, J. (2019). Toisen asteen koulutuksen läpäisy nousuun – pakolla vai tuella? HAMK Unlimited Professional 21.5.2019. Haettu osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/toisen-asteen-koulutus-nousuun.)

VASTAUS: Toinen toistaan tukien.

Aloitin kouluttajana virkani ohella jo lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni keväällä 2009 olen toiminut freelancerina. katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Ottakaa yhteyttä, niin rakennetaan juuri teidän henkilöstöllenne joustava, toimiva ja tuloksekas toimintamalli, jolla koulu pysyy menestyksekkäästi tulevaisuuden yhteiskunnan tuloksentekijänä.

Kuvahaun tulos haulle Pirkko Nurmi Pohditaan yhdessä!  

Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:

Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) 

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).



 

KOULUTUKSEN LÄPÄISYN PARANTAMINEN, PÄÄTTÖTÖIDEN ,GRADUJEN, LISUREIDEN JA VÄITÖSKIRJOJEN TIETEELLISTÄ, TEKNISTÄ JA HENKISTÄ TYÖNOHJAUSTA