TODISTUS KUNTOON, PÄÄTTÖTYÖ VALMIIKSI!

IMG_20161115_225725.jpg

Oppimisdialogi puheena jokaisen kanssa on mahdolllista vain pienryhmässä. Isossa ryhmässä on tärkeää ottaa ystävällistä ja rohkaisevaa katsekontaktia nyt korona-aikana mahdollisimman monen kanssa ja tehtäviä tehdessä kierrellä luontevasti neuvomassa, kun työ ei näytä sujuvan.

 

OPPIMISDIALOGI TOISELLA ASTEELLA

opiskelijaa ei pidä koulussa "unohtaa omilleen", vaikkei hän ilmesty kouluun tai on tunneilla passiivinen. On pyrittävä kaikin keinoin kontaktiin, muuten toiminta on "sivistynyttä heitteillejättöä", jota alkaa esiintyä jo peruskoulussa! (Kadonneet koululaiset. HS,  31.5.2020, s. 48 ja 9.10 uutiset).

Sellainen etä- tai lähiopetuskaan ei ole vuorovaikutteista, jossa opettaja vain puhuu ja antaa tehtäviä, jotka ehkä käy myöhemmin läpi, mutta ei puutu yksittäisten opiskelijoiden ongelmiin eikä anna henkilökohtaista palautetta. Hyvät oppijat eivät saa hyödyllistä lisähaastetta eivätkä heikot oppijat saa lisätukea. Kaikki ovat erilaisia oppijoita - ja erilaisia opettajia. Henkilökohtaistaminen on dialogisuutta, jossa oleellista on kuuntelu, ei puhe.

Liian usein käy niin, että opettajat käyvät kaikki asiakokonaisuudet läpi ja pitävät kokeen, mutta ihmettelevät, kun ei asioita osattu. Silloin viimeistään pitäisi harrastaa henkilökohtaista oppimisdialogia edes epäonnistuneiden kanssa. Tukiopetuskin olisi tarpeen, ainakin erilaiset lisäharjoitustehtävät, jotka katsotaan yhdessä.

Ongelman ydin on se, että ajatellaan enemmän OPETTAMISTA työvelvollisuutena kuin opiskelijan OPPIMISEN tukemisena

Koronan aikana monelle opiskeljalle on syntynyt ja syntyy edelleen isoja oppimisvajeita. Niiden täydentäminen on nyt se juttu! "Miten tästä voi selvitä kunnilla?" kysyy tunnollinen opettaja ja varsinkin koulun esimies.

Hyvä uutinen on se, että kouluissa on koetettu nyt syksyllä jotenkin ottaa selvää näistä oppimisvajeista ja paikata niitä. Tähän tarkoitukseen on saatu lisärahoitustakin. MUTTA: tuen pitää olla henkilökohtaista. Ei hyödytä toistaa samoja asioita samalla tavalla kaikille, vaikka kertaus onkin opintojen äiti. (Se on sitä, jos on ymmärtänyt asian ensimmäisellä kerralla.)

Nyt täytyy kysyä, "mikä on sinulle vaikeaa", "miten opiskelet" - ja paneutua yksilöllisiin oppimisongelmiin! Se vaatii uudenlaista lähestymistä ja ongelmanratkaisua. Aikaa kuitenkin säästyy, kun apu täsmentyy.

Muuten: nuoret älyävät usein vaikean asian sen jo ymmärtäneelta vertaiseltaan paremmin kuin opettajan puheesta! Kannattaa kokeilla!

ERITYISOPISKELIJOILLA ON (HOJKS), jollainen VOIDAAN OPPIMISVAIKEUKSIEN TAKIA  TEHDÄ KESKEN VUOTTAKIN. Tällaisista henkilökohtaisista oppimis- ja opiskelusuunnitelmista opettajan todella kannattaa ottaa  selvää ja kysyä tarvittaessa apua erityisopettajalta ja oppilashuoltoryhmältä. 

Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa ollaan ystävällisessä yhteistyökontaktissa myös toisella asteella! Poissaolojen syistä saadaan silloin laajempi kuva. Aina ei oppilas ole laiska tai valvo myöhään tietokoneen äärellä...

Googleta  https://vanhempainliitto.fi/blogi/miten-hojks-tukee-lapseni-oppimista/

Opettajan pitäisi siksi AINA ennen opiskelijan tapaamista keskustella hukassa ja/tai oppimisvaikeuksissa olevan opiskelijan tilanteesta  ryhmänohjaajan, erityisopettajan ja kuraattorin kanssa. Ongelmat ovat usein tiedossa, mutta tieto ei kulje opettajille. Joskus syynä on SALASSAPITOVELVOLLISUUS! Siitä huolimatta oppilashuollon pitäisi ongelmien kokonaislaatua paljastamatta  kehoittaa opettajia kiinnittämään erityistä huomiota näiden opiskelijoiden OPPIMISEN OHJAUKSEEN.

Oppilashuolto on kovilla, sillä ainakin yläasteella oppilashävikki on pahentunut. Murrosikäinen masentuu helposti, jos kokee, ettei hänestä koulussa välitetä. "Miksi menisi sinne haukuttavaksi", hän saattaa ajatella.

Pitääkin tarkkaan miettiä, että nuoren tai huoltajien kanssa todella keskustelee auttamishaluisena oppimisen ongelmista  eikä vain jankuta poissaoloista - niiden syistä kyllä pitää kysyä. NYT EI PIDÄ ETSIÄ SYYLLISIÄ! Koululla on taipumus olla itse virheetön ja neutraali osapuoli.

YHTEISTYÖ koulun ulkopuolisten oppimiseen ja sen tuloksiin liittyvien sidosryhmien kanssa osoittautui väitöstutkimuksessani läpäisyn parantamisessa hyvin tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, mutta se ei näytä uusissa tutkimuksissa aukeavan lisää. Opettaja on aina itse oppimisdialogin toinen subjekti, siis vaikeuksien toinen osapuoli, myös hän tarvitsee apua. Hän saa sitä samoilta verkostoasiantuntijoilta.

Lisätutkimukset tästä ohjausyhteistyöstä, opettajien avuntarpeesta ja sen laadusta ovat tarpeen! Koulukohtaisen kartoituksen voi tehdä oppilaitos itse rehtorin aloitteesta.

Aloitin kouluttajana virkani ohella jo kasvatustieteen lisensiaattina  vuonna 2006 ja väiteltyäni sosiaalipolitiikassa keväällä 2009 olen toiminut freelancerina. katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Ottakaa digiyhteyttä, niin minä soitan teille ja pohditaan maksuttomasti, miten  juuri teidän henkilöstöllenne saataisiin erilaista sisäistä ja ulkoista yhteistyötä tekemällä joustava, toimiva ja tuloksekas toimintamalli, jonka avulla koulu pysyy menestyksekkäästi tulevaisuuden yhteiskunnan tuloksentekijänä.

Opiskelija, ota yhteyttä, jos sinulla on vaikka opinnäytteen kanssa ongelmia. Soitan sinulle, kun annat numerosi yhteydenottolomakkeella.

  Kuvahaun tulos haulle Pirkko NurmiPohditaan - aluksi maksuttomasti!  
Ystävällisesti,
Pirkko Nurmi
FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja

Kirjallisuus:Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) Kuopion yliopisto.

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).

Nurmi, P. (1991) Terveyskasvatusintervention vaikutus pohjois-karjalaisten ammattikoululaisten tupakointiin, päihteidenkäyttötottumuksiin ja niihin liittyviin asenteisiin.  Opinnäytetutkielma. Terveydenhuollon koulutusohjelma, kansanterveyden suuntautumisvaihtoehto, yleislääketieteen ja kansanterveystieteen laitos. Kuopion yliopisto, (gradu, kirjastoissa).


Facebook

LinkedIn

Twitter



 
KOULUTUKSEN LÄPÄISYN PARANTAMINEN, PÄÄTTÖTÖIDEN ,GRADUJEN, LISUREIDEN JA VÄITÖSKIRJOJEN TIETEELLISTÄ, TEKNISTÄ JA HENKISTÄ TYÖNOHJAUSTA