Miten säilytetään ammatillisen koulun toiminta? Säännöllinen vuorovaikutus luo tuloksia koulussa. Miten väsynyt opettaja jaksaa tukea oppimista? - Konsulttiapua ja luentoja opettajille ja oppilashuollolle, LÄPÄISYN PARANTAMINEN -

AMMATILLISEN TOISEN ASTEEN HAASTEET

Hallitus on vähentänyt koulutuksen rahoitusta. Puolet rahoituksesta tulee oppilasmäärän perusteella, kuten ennenkin, mutta toinen puoli maksetaan nyt asteittain koulutustuloksen (valmistuminen ja työllistyminen) perusteella.

Tästä on seurannut tunnollisten opiskelijoiden ja lukemattomien huoltajien valitus mediassa: opetusta ei nykyisin saada tarpeeksi; tahdotaan täydet työpäivät ja opettajat ohjaamaan etäoppimistakin. 

Haasteet ovat jo ennestään kovat - niihin ei nyt tunnu olevan resursseja vastata: 

Pirkko.JPGPerusopetuksen aikana jääneet tietoaukot olisi toisella asteella paikattava paneutuvalla opetuksella ja jopa täsmätukiopetuksella, että nuoret valmistuisivat ja pääsisivät koulusta töihin tai jatko-opintoihin, eivätkä jäisi työelämän ulkopuolelle.

Jos opetukseen ei toivotusti panosteta, koulun tulokset ovat huonot. Uhkana on, että koulun huono maine tyrehdyttää vähitellen hakijavirrat, mikä tietenkin vähentää entisestään rahoitusta ja edelleen koulun opettajien työtä eli opetusta. 

Näihin tulosponnisteluihin osallistuin tutkivana opettajana ja opinto-ohjaajana "juustohöylän" aikaan selvittäen tilastollisesti laman jälkivaikutuksia ammatillisessa koulussa vuosina 1999-2002. Opetus ja tulokset olivat kärsineet ja opettajat uupuneet.

Jatkoin tutkien ja kehittäen erityisesti dialogista opettamista ja opiskelijan oppimisen huomioivaa ohjausta.  Dialogisuudella saatiin tuloksia. Opiskelijat valmistuivat.

Väitökseni jälkeen 2009 alkaen olen toiminut vapaana kouluttajana (katso "väitöskirja" ja"asiakkaat"- valikko). 

Uusia tutkimuksia opiskelijan kohtaamisesta ja ohjauksesta on tullut sen jälkeenkin, mutta opettajan työtä tukeva jatkuva, ajantasainen ja tuloksekas  yhteistyö ryhmänohjaajan, oppilashuollon ja erityisopetuksen kanssa ei näytä tutkimuksissa aukeavan lisää. Tällainen saumaton yhteistyö on täysin mahdollista toisella asteella.

Tällaista  sektoreiden välistä yhteistyötä korostaa myös professori Niina Junttila tutkittuaan nuorten yksinäisyyden huomaamista ja ennaltaehkäisyä. 

Opettaja on jaksamisensa rajoilla ponnistellessaan yksin. Hän saattaa luulla opiskelijaa laiskaksi, kun ei tiedä taustoja eikä myöskään saa apua opetuksensa tueksi. Pahimmassa tapauksessa opiskelija keskeyttää opiskelun.

DIALOGINEN YHTEISTOIMINTAMALLI, JOKA VÄITÖSTUTKIMUKSESSANI SYNTYI, OHJAA OPETTAJAA

  • opiskelijan tuen ja yksinäisyyden tunnistamiseen,
  • varhaiseen puuttumiseen ja
  • moniammatilliseen oppimisen tukemiseen yhdessä oman koulun muiden toimijoiden ja alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa. 

Koulun yhteisöllisyyttä rakentava säännölliseen, suunniteltuun ja sovittuun dialogiin perustuva työn ja vastuun jakaminen lisää opettajien omaa hyvinvointia, joka heijastuu koko kouluyhteisöön, myös opiskelijoihin. Syntyy "hyvän kierre".

Käytännössä voi sanoa, että

  • pelkästään opettajan antama KANNUSTUS ja LÄSNÄOLO HETKESSÄ lisäävät opiskelijoiden tuntiosallisuutta ja oppimista. Turhat poissaolot loppuvat. Opiskelijat valmistuvat.

  • kouluhyvinvointi lisääntyy opiskelijalla, jota tuetaan oppimisessa, mutta se lisääntyy myös opettajalla, koska hän onnistuu auttamaan oppimisessa  (= tekemään hyvin perustyönsä).

  • opettaja kehittyy tässä positiivisuuden kierteessä kohti dialogisempaa tapaa opettaa. Hän oppii myös tukeutumaan koulun asiantuntijoihin ja työtovereihinsa enemmän kuin ennen. Toiminta luo yhteisöllisyyttä, joka takaa tuloksen.

Kahden pojan äitinä myös huoltajien näkökulmat ja yhteistoiminta koulun kanssa ovat tuttuja vanhempainyhdistystoiminnan kautta (kouluyhdistysten sihteerinä ja puheenjohtajana sekä kaksi kautta Suomen vanhempainliiton edustajistossa www.vanhempainliitto.fi). 

Kouluttajana virkani ohella aloitin jo lisensiaattina vuonna 2006 ja väiteltyäni keväällä 2009 olen toiminut vapaana kouluttajana, joskin olen pitänyt välillä taukoa ja työskennellyt peruskoulussa pysyäkseni kartalla peruskoulutuksen tilanteesta, koska se vaikuttaa ankarasti myös ammatillisen koulutuksen sujumiseen.

Rakennetaan juuri teidän henkilöstöllenne sopiva,

toimiva ja tuloksekas dialoginen yhteistoimintamalli!

Pirkko19.jpg

Pirkonpaa19.jpg

 

Ota yhteyttä myös, jos olet pulassa opinnäytetyössäsi!

pirkko.nurmi@gmail.com

 Ystävällisesti,

Pirkko Nurmi

FT, KL, THM, LiK, opinto-ohjaaja, sosiaalipsykologian opettaja


Kirjallisuus:
Nurmi, P (2009) Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 170, ISBN 978-951-27-1229-8. (Teos sähköisenä valikossa yllä kohdassa "Väitökseen liittyvät tapahtumat" ja myös kirjastoissa.) 

Nurmi, P. (2002) Välkky ja Tumpelo. Ohjaustarpeen kartoitustutkimus. ISBN952-9533-63-2. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaisusarja,A1/2002 (lisensiaatin opinnäytetyö, kirjastoissa).



 

AMMASTILLISEN KOULUN TOIMINTA JA TYÖPAIKAT VOIDAAN SÄILYTTÄÄ EDELLEEN! YHTEISTYÖ JA VÄLITTÄMINEN KOULUN AVAINSANAT - KONSULTTIAPUA JA LUENTOJA KOULUILLE